.jpg)
.jpg)
.jpg)
Pistäydyin Petroskoissa 18. - 19.8.2008 tapaamassa hankekumppaniamme Petrovsky Collegea. Rehtori Natalia preppaa opiskelijoitaan kielikylpyajatteluun heti, kun venäläisten koulujen lukukausi käynnistyy syyskuun alussa. Meillä on ollut vaikeuksia tavoittaa Suojärven kumppaneita s-postitse - suodattimet taitavat olla liian tehokkaat poistamaan/estämään hyvääkin postia? Rehtori lupasi olla avuksi ja olla yhteydessä Suojärvelle. Yhteyksien toimiminen on aivan ehdoton vaatimus. Olen yhteydessä myös oman kuntayhtymämme sisällä asiasta tietäviin.
Excuse me for my bad English :) kirjoitti Marina-ystävättäreni poika Timur tekstiviestinsä lopuksi, kun olimme yhteyksissä majapaikastani ja tulostani illalla sinne. Vietin nimittäin illan Marinan poikien Timurin ja Artemin ja Timurin vaimon Katjan kanssa. Perheen vanhemmat olivat datshallaan Sumeritshissa. Marina oli tyytyväinen, sillä nyt pojat ja Katja saisivat treenata mini-minikielikylvyssä englantiaan kanssani ja minä tietysti venäjääni.
Kylpy alkoi niin kuin kielitilanteet aina: kukaan ei osaa omasta mielestään mitään...My English is very bad...Mutta niin vain illan kuluessa kaikki jostakin syystä puhuivat, ymmärsivät, toinen sanoi englanniksi, toinen venäjäksi. Merkitsin muistiin mielenkiintoisia elementtejä kielenoppimistilanteista:
1) Kun Timurin kanssa seikkailimme hankkeemme nettisivuilla ja aloimme keskustella tällaisesta tavasta oppia tai virkistää kieltä, tuli esille esim. sana immersion. Ilmeisesti hankkeemme venäjännös ei kertonut Timurille tarpeeksi, mistä oli kyse, kun hän osaavana tietokoneinsinöörinä otti työvälineeksi netin ja sieltä esim. sanakirjan. Se sitten olikin koko illan esillä ja käytössä.
2) Tarvitaan halua toistaa, toistaa ja toistaa sanoja, sanontoja - pitää olla mahdollisuus kirjata opittuja HETI ylös.
3) Tilanteet ovat valtavan intensiivisiä, aika menee hujeltamalla. Kieli on läsnä todella henkilökohtaisesti kullekin - uskon, että semmoiseen henkeen ei normaalisssa luokassa ole ollenkaan mahdollisuus päästä. Luokka on luokka ja siellä opiskellaan isommassa ryhmässä. Kunpa siis löytäisimme omasta oppilaitoksesta sellaisia opiskelijoita, jotka todella haluavat heittäytyä tehokkaaseen henkilökohtaiseen kielikylpyyn!
4) Nuoret olivat sitä mieltä, että hankkeemme on mielenkiintoinen tapa kielenoppimiseen. Se motivoi, kannustaa, on tehokas tapa. Timur sanoi illan aluksi, että hän ymmärtää hyvin kirjoitettua teknistä englantia, mutta illan aikana myös small talk aktivoitui. Katja ei muka ymmärtänyt yhtään, mutta illan lopussa jo auttoi poikiakin muistamaan sanoja. Artem myötäili taustalla, hän ymmärtää mutta on arempi puhumaan - vielä!
5) Kävimme testimielessä läpi blogin kommentoimista Timurin kanssa. Hän näytti osaavan kommentoinnin tekniikan kielestä huolimatta (ohjaustekstihän on suomeksi). Olen hieman ihmetellyt, kun kukaan ei kommentoi blogiamme mitenkään. Luetaanko blogia vai onko kommentoiminen suomalsiellekin vaikeaa tekniikaltaan?
Nämä nuoret ovat jo työelämässä: Timur ja Katja ovat tietokoneinsinöörejä ja Artem poliisi. Jospa minikylpy antoi aihetta miettiä osallistua jatkossakin hankkeemme toimintoihin.
Noin muuten hanketta ajatellen syksy on ollut kiivasta suunnittelun aikaa. Huomaan, että hankkeesta täytyy vielä puhua ja puhua, esitellä sen mahdollisuuksia kollegoille. Yrittäjärintamalla on hieman syyskiireitä, mutta jospa sadonkorjuun jälkeen voimme päästä kylpysessioihin toden teolla.
Niin, siitä kylvyn kulttuuriaineksesta: Timur on taitava kokki. Hän oli valmistanut herkullista seljankaa smetanan kera. Tietenkin tenttasin po russkij, mitä aineksia keitossa on. Sanoina kertautuivat makkara, liha, pippuri, persilja, peruna. Yhä vieläkin sotken sanat maukas ja keittiö, ne kun ovat niin lähellä toisiaan - minun mielestäni.